Grimwald BE VH-46444

                    

Kuvia klikkaamalla ne aukeavat uuteen ikkunaan isompina

68 sijoitusta

Perustiedot

Nimi	Grimwald BE	Lempinimi	Waldo
Sukupuoli	Ori	Rotu	Brandenburgin hevonen
Syntymäpäivä	13.7.2008	Ikä	täällä (VARL)
Väri	Kimo	Säkäkorkeus	168 cm
Koulutus	ko He A, re 150 cm	Painotus	Estepainoitteinen
Omistaja	Viivuska / Belvine	Kasvattaja	Belvine

Luonne

Hoitaessa Waldo on energinen ja villi hevonen hoitaa, ja usko pois, se ei johdu hevosen nuoruudesta! Se tallustelee ratkeamisen pisteessä paikoillaan ja yrittää välillä liiskata hoitajansa seinään. Tämän tavan se taisi oppia varsana, kun sen laiduntoverina oli komentelevainen tamma, joka töni aina kaikkia muita. Tämä tamma ei kuitenkaan töninyt ihmisiä, kuten Waldo. Waldo taisi soveltaa tamman taktiikkaa huomattuaan, miten inhottavia harjat ovat. Hyvä tapa lyttääntymisen ehkäisemiseksi on tönäistä hevosta kauemmas ennen kuin se edes yrittää mitään. Muuten seurauksena voi olla todella ikävä pannukakku, mutta mitään kummempaa ei ikinä ole käynyt, vakavin taisi olla käden nyrjähdys, ja sekin johtui hoitajan varomattomuudesta. Ainoastaan kokemattomat Waldon kanssa joutuvat kärsimään seinään lyttäyksestä. Tämän takia Waldoa pidetään kiinni jonkun "ei Waldoon tottuneen" kanssa. Kaikki ihmettelevät aina syytä sen riehumiseen, ja meni useampi vuosi hoksata mistä oli kysymys. Waldo näköjään inhoaa harjausta, koska harjat kutittavat sitä, erityisesti kovemmat harjat ja pään harjaus näyttää olevan siitä erityisen kammottavaa. Waldolla on hyvin harvoin sellaisia päiviä, jolloin se jaksaa seisoa paikoillaan, ja oletamme, että osa sen levottomuudesta johtuu sen hermoista, jotka ovat aika vajaat, ottaen huomioon vaikkapa Shetlanninponit, joiden vieressä saattaisi räjähtää pommi ilman mitään reaktiota (ainakin melkein). Waldo saattaa piiskata hännällään hoitajaa, mikä ei ole kovin mukavaa, mutta sen kestää. Tuntuu kuin se ihan tahallaan "huitoisi kärpäsiä pois" ilman mitään syytä, ja osuisi ihan vahingossa hoitajan kasvoihin kun tämä puhdistaa kavioita tai yrittää puhdistaa jalkoja mudasta. Monikaan kokematon ei sen karsinaan halua astua uudestaan, koska Waldo on heidän mielestään "pirullinen hevonen", jolla ei ole mitään toivoa. He ovat kuitenkin väärässä, sillä Waldo on kultainen hevonen pohjimmiltaan, vaikkei sitä usein näytäkään. Sattuu harvoin sellaisia päiviä, mutta silloin se on kultaisin hevonen mitä maa päällään kantaa. Silloin Waldo hirnuu ystävällisesti kaikille tutuilleen ja on niin kiltti kuin olla ja voi. Se on kuin täysin eri hevonen silloin, eikä sitä tunnistaisi ollenkaan samaksi hevoseksi. Näinä päivinä sen karsinassa käyneet ja sitä hoitaneet eivät enää ikinä voi sanoa mitään pahaa siitä "pirullisesta hevosesta, jolla ei ole mitään toivoa", sillä he tietävät, ettei se pidä paikkaansa. Kaikki Waldoa hoitaneet ihmiset odottavat aina innolla mutta kärsivällisesti sitä päivää kun Waldo on taas se kultainen hera, johon kaikki ihastuvat. Usein Waldo kuitenkin räsäyttää hoitajan haaveista todellisuuteen pamauttamalla karsinan ovea protestiksi kaurojen vähyydestä tai harjapakin ilmestymisestä karsinan eteen. Jos vuodesta laskettaisiin, montako "kultaista päivää" on vuodessa, iin kovin montaa niistä ei kertyisi. Lisäksi niiden ajoittaminen on mahdotonta, sillä vaikka jonain vuonna suurin osa päivistä olisikin keväällä, saattavat päivät vaihtaa paikkaansa vaikka syksyyn tai minne vain.
Kavioiden putsaus Waldolta on kovaa urakkaa. Se nojaa juuri sille jalalle, joka on tarkoitus puhdistaa, ja puhdistuksesta tulee lähes mahdotonta. Ja sama toistuu kunnes hoitaja ärsyyntyy ja paiskaa pyyhkeen kehiin. Kavioiden puhdistuksessa Waldolle eivät toimikaan ne tavalliset temput, vaan sitä pitää harhauttaa. Useimmiten Waldo menee lankaan, kun yksi ihminen tulee sen luo etupuolelta ja antaa sille porkkanan. Samalla tämä yrittää tyrkkiä ovelaa Waldoa nojautumaan toiselle puolelle. Waldo nojautuu tietenkin juuri ihmisen puoleen, koska luulee että tämä puhdistaa kaviot. Samaan aikaan toinen ihminen nostaa sen jalan ja puhdistaa sen pikavahtia. Tämän jälkeen Waldo usein myöntää tappionsa, ja on kiltisti sen jälkeen.
Poikkeuksellisesti Waldo on helppo satuloida, ja siitä ei ole harmainta aavistusta, mistä se johtuu. Se odottaa satulointia innoissaan ja seisoo kiltisti paikoillaan, tai ainakin lähes paikoillaan, tömäytellen kavioillaan lattiaan ja seiniin. Se antaa laittaa satulan selkäänsä ja jää hetkeksi odottamaan kunnes ratsastaja on laittanut mahavyön kiinni. Sen jälkeen se yrittää häipyä keinolla millä hyvänsä, vaikka ilman ratsastajaa ja suitsia! Avuksi auttaa vain, se, että sujauttaa suitset päähän ilman että päästää päitsiä mihinkään, sillä muuten olemme pulassa. Kuten useimmilla hevosilla, Waldokaan ei avaa suutaan mielellään, mutta tekee sen, kun sormi työnnetään sen hammaslomaan, jolloin sen on lähes pakko avata suunsa. Kokenut saakin noin sekunnissa Waldon suuhun kuolaimet, ja kokemattomien tuskin kannattaa edes yrittää, sillä niin valmiiksi jo tiedetään, että se on mahdotonta.

Ratsastaessa Waldo on reipas ja mukava hevonen, ja se kulkee korvat hörössä totellen ratsastajan ohjeita mahdollisimman tarkkaan. Jotkut avut ovat sille täysin tuntemattomia tai ainakin se esittää niin. Waldo saattaa ryhtyä laukka-avuista pohkeenväistöön tai se saattaa ryhtyä toteuttamaan etuosakäännöstä vaikka voltille kääntyessä. Tällöin auttavat ainoastaan vastaiset avut, eli jos se on keksinyt, että laukka-avuista mennään pohkeenväistöä, niin siinä tapauksessa pohkeenväistöllä nostetaan laukka jne. Herraa on helppo huijata, ja pian Waldo usein huomaakin jääneensä tappiolle. Waldo on useimmiten pirteä ja ihana ratsastaa, poikkeuksena lumisateiset päivät, sillä se inhoaa kaikkien eniten lunta. Ratsuna Waldo taipuu hyvin ja siitä olisi jopa kouluratsuksi (ainakin melkein), tosin sen keskittymiskyky ei riitä, ja hermotkin ovat olemattomat. Waldo ei pidä muista hevosista, jos ne tulevat liian lähelle. Se luimii ja sen keskittymiskyky herpaantuu, taas kerran. Muutama hevonen on sen kanssa ajautunut tappeluun ihmiset selässä, joten pidämme Waldon ainakin ratsastaessa erillään muista, sillä muuten ei tule kunnollisia tuloksia, ja saattaa sattua vahinkoja, jopa isoja vahinkoja. Waldo hermostuu helposti, ja usein tuloksena ovat kaikenlaiset pukkihypyt ja venkoilut, mitä tahansa kunhan ratsastaja lentää selästä - mahdollisimman inhottavaan paikkaan. Yleensä tämä "inhottava paikka" on kuralätäkkö, usein moni palaa maastosta kuraisena hevostaan taluttaen.
Waldon käynti on energistä ja nopeaa, melkein liian nopeaa. Sen lihakset ovat jännittyneet, aivan kuin se ryntäisi koko ajan laukkaan. Lämmittelyyn meneekin aina kauan, koska Waldo haluaisi rynnätä koko ajan pois, eikä kerkiä lämmitä kunnolla, koska ei rentoudu. Waldon ravi on reipasta ja tasaista. Hyvän lämmittelyn jälkeen se ravaa nätisti ja rennosti, kun taas ilman lämmittelyä mennään - ja kovaa. Peräänannossa Waldo ottaa hyvin takaosan alleen ja ravista tulee tahdikasta ja kaunista katseltavaa. Laukka on Waldolle ehdottomasti se paras askellaji, josta se pitää erityisesti. Sen laukka on jouhevaa ja nopeaa, ja sen askeleet ovat matkaatavoittavat ja melkein yhtä nopeat kuin täysiverisellä. Peräänannossa se kulkee kauniisti kaula kaarella, ja yrittää mennä nätisti, mutta "kauniista ja hillitystä" tulee helposti nopeaa ja hillitöntä, räväkkää katseltavaa. Waldo ei varsinaisesti ole vaikea ratsu, eikä se todellakaan ole mikään sekopää, mutta se vaatii töitä, niin itseltäänkin kuin ratsastajaltaankin.

Esteratsuna Waldo on reipas ja innokas. Se hyppii dramaattisen kaukaa estettä, mutta liitää kuitenkin nätisti yli. Vaikka se on jo muutenkin nopea, uusinnoissa se kiitää ja kääntyy jopa esteen päällä. Useat ihmettelevät sen taitoa kääntyä jopa paikoiltaan - täydessä nelissä. Onko sen kavioissa kenties erikoispitokengät? Ei, ei ole. Entä onko sillä jalassa kumitossut, vai miksi sen kaviot pitävät niin hyvin? Siihen ei ole vastausta. Kenties se on perinnöllistä, kenties se johtuu jostain muusta.
Vaikka siltä ei vaikutakaan, Waldokin osaa olla tarvittaessa hillitty ja tasapainoinen esteratsu. Silloin tällöin se ylittää esteet ottamatta minkäänlaista riskiä, hypäten normaalin hevosen askeleista. Tämä ei kuitenkaan toistu usein, ja Waldo hyppii minkä tahansa esteen yli, milloin tahansa, riippumatta sen koosta, väristä tai olosuhteista, yli mennään kaikesta - myös tarhan porteista, totta kai. Waldo on rohkea esteratsu eikä se pelkää ottaa riskejä. Kun se ottaa haasteen vastaan, se ei suostu lopettamaan ennen kuin saa sen voitettua. Se ottaa jokaisen esteen henkilökohtaisena haasteena ja hyppii ne yli mahdollisimman korkealta. Meillä on muutama kuvakin, joissa se ylittää vain vähän kavalettia isompia esteitä noin kahden metrin korkeudesta.
Esteiden hyppiminen ei ole Waldon mielestä koskaan liikaa, ja se hyppisi mielellään monta tuntia putkeen, jos sen vain annettaisi hyppiä. Aika vierähtääkin hyvin nopeasti sen hyppiessä loistavia hyppyjään. Vain harvoin Waldo kieltää. Melkein aina se hyppää uhkarohkeastikin, vaikka se tarkoittaisi loukkaantumista. Yli mennään - missä vain, milloin vain ja miten vain...

Koulussa hitaasti lämpenevänä hevosena lämmittelyyn pitää varata runsaasti aikaa, jotta ehtii ratsastaa edes vartin tehokkaasti. Waldo kulkee kauniisti kuolaimella, mutta saattaa sekoilla ja sotkeentua askelissaan tylsistyessään, kuten yleensä tekee. Se sekoilee usein useamman minuutin kunnes keskittyy ja hakeutuu kuolaimelle. Se saattaa rynnätä hyvinkin kovaan vauhtiin rennostakin laukannostosta ja tuloksena on usein kiitolaukka, eli neli, kuten jotkut sitä kutsuvat. Apujen kanssa sekoilun takia siitä ei ikinä olisi kouluratsuksi, sillä se ymmärtää useimmat avut väärin. Raippaa käytettyään ratsastaja huomaa varasti, mitä löytyy pukkinappi, ja minkä takia ei kannata käyttää raippaa. Se osaa yksinkertaisimmat asiat leikiten, ja vaikeuksia löytyy vain askellajien hillitsemisessä mm. kootussa laukassa. Sen on vaikea hillitä askeliaan, jotka ovat luonnostaan suuret ja nopeat. Kootuissa askellajeissa sen pitäisi liikkua lyhyemmillä askelilla, mitä ei yleensä tapahdu. Hyvin helposti tuloksena saattaa olla laukka, joka vaihtelee nelin ja kootun välillä, eli hassun näköistä laukkaa tulee, pakostikin.
Waldo on innostuessaan vaativa hidastettava, ja jos millään ei voida pysähtyä, pitää se ajaa seinää päin, silloin se ainakin pysähtyy. Waldo liikkuu yleensä kauniisti, kunnes tylsistyy, ja sitten meneekin ränttäliksi. Pukkihypyt ja kaikenlainen värkkääminen alkaa, eikä siitä tahdo tulla loppua. Sillä ei hermojensa takia kisata juurikaan koulussa, vaan se on sille vain mukavaa ja villiä vaihtelua hyppimiseen.

Maastossa Waldo on mukava ja varmajalkainen hevonen. Sillä onnistuu niin vuorenpolkujen kävely kuin laukkaradalla laukkaaminen. Se kulkee reippaasti ja rakastaa kovaa menoa. Vakioreittiimme kuuluu tietenkin muutaman kilometrin tasainen laukkasuora, jossa päästämme usein Waldon höyryt pihalle. Ennen laukkaa se kävelee korvat hörössä ja odottaa kaiken aikaa sitä "sapelihammastiikeriä". Se saattaa lähteä kiitolaukkaan yllättävästä pikkulinnusta tai uudesta roskapöntöstä. Laukan jälkeen Waldo on tapojensa vastaisesti rauhallinen ja helppo hallittava, ja sitä hallitsisi lapsikin. Se kävelee rennosti ja rauhallisesti, eikä ole enää säikky tai liian reipas, kuten yleensä. Se on tyytyväinen kohtaloonsa ja käyttäytyy iisisti.
Ylensä Waldo ei juuri käsistä lähde, vaikka löytyisikin jotain yllättävää. Se yleensä ryntää kiitolaukkaan, mutta se rauhoittuu viimeistään muutaman kilometrin päässä, ja hyvin harvoin se vahingossa tiputtaa ratsastajan selästään, sillä se yrittää tietoisesti ja vaistonvaraisesti pitää ihmisen selässään pakotilanteessa. Sanon siksi "vahingossa", sillä kuten jo aiemmin on mainittu, se pudottaa ihmisen tahallaan, ja mielellään juuri kuralätäköihin. Maastoon kannattaakin varautua kuraa ja vettä kestävillä vaatteilla, ja meikata ei tarvitse, sillä usein Waldo meikkaa ratsastajansa taitavasti - mudalla.
Waldo kulkee muuten nätisti myös itsekseen, mutta maastosäikkynä sen kaverina kannattaa olla ainakin yksi hevonen, sillä muuten mennään, ja mahdollisuus eksymisestä on olemassa. Vetohevosena Waldo ei yksin mielellään ole, mutta pärjää lyhyitä matkoja, ellei matkan varrelta löydy mitään pelottavaa, kuten roskapönttöjä yms. Se menee kiltisti aina niihin asti, mutta hermojen mennessä se katkoo helposti aisat, ja silloin vasta pulassa ollaan kun pitää raahata painava reki, tai kärryt, pois maastosta, kenties keskeltä metsää.

Kisoissa Waldo on kuin eri hevonen. Se nousee helposti autoon ja odottaa kisoja hulluna. Se on vaikea purkaa, sillä se tuntuu lähtevän käsistä ja äkkiä. Verrytellessä Waldo kulkee nätisti ja yrittää olla ryntäämättä kiitolaukkaan. Aina ei onnistuta, mutta kokeneen ratsastajan käsissä se pysyy paikoillaan, ellei oteta lukuun pientä tepastelua ja hermostunutta pään heiluttelua. Suorituksen aikana Waldo on reipas ja keskittyy vain rataan. Se lentää yli riippumatta esteen koosta tai väristä. Se kieltää hyvin harvoin, ja usein se pääsee uusintakierrokselle, ellei ratsastaja möhli. Kisojen jälkeen Waldo on useamman tunnin reipas ja energinen. Se on vaikea sada takaisin autoon, koska se ei haluaisi lähteä pois. Myöhemmin se kuitenkin rauhoittuu, viimeistään kunnon yöunien jälkeen.
Taluttaessa Waldo kulkee nätisti, kunnes vastaan tulee tammoja. Silloin lähdetään, ja kovaa. Hillitseminen on usein hankalaa, mutta nyt hieman vanhempana se on mahdollista.
Kengittäessä Waldo seisoo kiltisti paikoillaan ja odottaa kengittäjän häipymistä. Illalla se rupeaa riehumaan ja riekkumaan kuin mikäkin nuori orivarsa. Se kuitenkin rauhoittuu noin tunnissa, ja sen jälkeen se on entisellään. Eläinlääkärillä Waldo on reipas ja luimii. Se täytyy usein rauhoittaa, että se pysyisi edes hetken paikoillaan. Taitavissa käsissä se pysyy paikoillaan ja onkin monen mielestä kaikesta huolimatta hyväkäytöksinen ja mukava ori.
Kiitos Twilightfann

Sukutaulu

i. Gemäss Bandit GER YLA3 † - 160 cm korkuinen mustankimo brandenburgin hevosori	ii. Tuntematon (evm) - isokokoinen saksalainen brandenburgin hevosori	iii. Tuntematon (evm)
		iie. Tuntematon (evm)
	ie. Perfect Woman GER (evm) - 172 cm korkuinen kimo brandenburgin hevostamma	iei. Master One (evm) brdbg, km, 168cm
		iee. Pretty Sandra (evm) brdbg, km, 168cm
e. Mauve Thirrin GER YLA3, ERJ-III, SJP-III † - 168 cm korkuinen kimo brandenburgin hevostamma	ei. Lupiccino GER (evm) - 157 cm korkuinen kimo brandenburgin hevosori	eii. Eustazio GER (evm) brdbg, rt, 164cm
		eie. Tongoo-Soopia GER (evm) brdbg, m, 158cm
	ee. Aizalyasni GER (evm) - 170 cm korkuinen kimo brandenburgin hevostamma	eei. Candogan (evm) brdbg, km, 172cm
		eee. Lyudmila (evm) brdbg, km, 168cm

Sukuselvitys

Waldon isä Gemäss Bandit GER on jotenkuten menestynyt ori, jonka luonne voittaa silti sen osaamisen! Jälkeläisiäkin löytyy hyvin ja sijoituksiakin näkyy. Orille on jo siunattu iäksi 20-vuotta, muttei se sen reipasta ja elämänhaluista menoa pilaa. Eläkepäivät se saa viettää rennosti oleskellen ja nauttia sen uran tuomasta maineesta. Eikä jälkeläistenkään uran seuraaminen pahitteeksi ole.

Isänisästä ei koskaan tarkemmin oikein mitään muuta kuin se, että se löytyi eräänä päivänä tamman laitumelta. Jos se pystyi hyppäämään n. 170cm aidan, se oli luultavasti hyvä hyppäämään ja kooltaan iso. Isovanhemmista ei myöskään tiedeta mitään muuta kuin sen, että ne olivat luultavasti saksalaisia puoliverisiä.

Isänemä Perfect Woman GER oli Saksassa mainetta niittänyt kaunokainen, joka kiersi myös satunnaisesti näyttelyissä. Se oli erittäin hyväkäytöksinen ja lempeä tamma, jolle siunautui useita jälkeläisiä. Tamma kuoli vanhuuteen vuonna 2007. Isänemänisä Master One oli kouluratsastuksessa mainetta kerännyt komistus, jonka lahjakkuudet riittivät oikein kansainvälisille radoille saakka. Asunut lähes koko elinikänsä Belgiassa omistajansa siitolassa ja käynnyt välillä Saksassa jalostuspuuhissa. Rauhallinen mutta orimainen luonne on tehnyt siitä todella symppiksen ratsun. Isänemänemä oli Bretty Sandra, jolla lahjakkuus oli luultavasti verissä. Tamma loisti estekentillä kansaivälisillä vesillä ja luonteen puolesta se oli rauhallinen ja upea ratsu, vaikka säikkyi joskus turhankin paljon. Estekentät se kuitenkin jätti jalkavammansa takia hyvin nopeasti ja siirtyi jalostuspuolelle. Varsoja syntyikin aika lailla, joista suurin osa on ollut todella laadukkaita.

Waldon emä Mauve Thirrin GER oli estepuolella menestynyt lahjakas tamma, joka oli ratsastaessa tarpeeksi herkkä mutta sopivan tasainen ratsastaa. Tamma kuoli jouluna vuonna 2009 virukseen eivätkä voimat riittäneet, olihan sille jo ikää kertynyt yli 30-vuotta. Silti sen muisto ja menestys on tallella.

Emänisä Lupiccino GER on jokseenkin pieni ori, joka on mukavasti menestynyt esteradoilla. Se saa myös loistaa maastoesteradoillakin ja luonteen puolesta se on todella hyvä ratsu. Vaikka sen rakenne ei ole kovin komea, on se silti mahdottoman lahjakas. Emänisänisä Eustazio GER on estepainotteinen ja ratsastaessa aika vaativa hevonen, jolta löytyy paljon hyppyvoimaa. Kiellot on sille arkipäivää mutta menestystä on silti sadellut kansallisen tason estekisoissa niin Saksassa, kuin Belgiassakin. johon se asettui vanhempana. Jalostuskin on sujunut hyvin ja jälkeläiset ovat perineet isältään hyvän hyppytaktiikan. Emänisänemä, joka nimettiin Tongoo-Soopia GER, on silmiinpistävä hevonen, jota ei voi olla ihailematta. Saksassa syntynyt ratsu on estekentillä loistanut kaviokas ja jalostuksessa ahkerasti käytetty. Sen pieni koko on peritytynyt jälkeläisille. Luonteeltaan tamma on tulinen, mutta ikää tullessa se rauhottui huomattavasti.

Emänemä Aizalyasni GER on isokokoinen mutta lahjakas ratsu, jolla ollaan kilpailtu niin esteissä, koulua kuin maastoesteitäkin. Myös valjakkoajoakin on kilpailtu. Pääura sillä on ollut esteet, joita se on kilpaillut helpoissa luokissa. Näyttelyissäkin se on menestynyt, varsinkin kun se oli nuorempi. Luonteeltaan se on kovin ystävällinen, ratsastaessa hyvin mukava tapaus. Emänemänisä Candogan on vain menestynyt esteillä, vaikka sille on luotu taito olla monilahjakas tapaus. Se on kiertänyt niin esteitä kuin kenttääkin, eikä vammoilta vältytty. Tämän takia ori siirettiin kokonaan vain rataesteille, kun se vanheni. Ja hyvä niin, menestystä tuli jopa Belgian mestaruuskisoille saakka. Vanhennettua se rupesi kiertämään näyttelyitä hyvällä menestyksellä. Luonteeltaan se on tosi orimainen, muttei tekisi pahaa kärpäsellekkään. Emänemänemä Lyudumila on esteratojen loistava tähti. Se on hyvin sirorakenteinen ja kaunis lahjakkuus, joka on menestynyt ympäri Eurooppaa. Näyttelytkin sujuvat siltä ihan hyvin, eikä varsatkaan ole hääppöisiä. Ratsastaessa se on mukava ja ketterä, myös jokseenkin herkkä. Muuten mukava tapaus.

kiitos Karooo

Kilpailukalenteri

Sijoituksia 68, voittoja 17, toisia ja kolmansia sijoja 28

Estekilpailut - Vain sijoitukset

1.12.2009 - KUTSU - 150 cm (ERJ) - 1/50 30.11.2009 - KUTSU - 150 cm (ERJ) - 3/30 29.11.2009 - KUTSU - 150 cm (ERJ) - 1/50 29.11.2009 - KUTSU - 150 cm (ERJ) - 4/50 21.11.2009 - KUTSU - 150 cm (ERJ) - 4/50 21.11.2009 - KUTSU - 150 cm (ERJ) - 1/50 18.11.2009 - KUTSU - 130 cm (ERJ) - 1/100 18.11.2009 - KUTSU - 130 cm (ERJ) - 3/100 17.11.2009 - KUTSU - 130 cm (ERJ) - 3/100 16.11.2009 - KUTSU - 140 cm (ERJ) - 8/100 16.11.2009 - KUTSU - 130 cm (ERJ) - 3/100 6.11.2009 - KUTSU - 150 cm (ERJ) - 4/30 5.11.2009 - KUTSU - 150 cm (ERJ) - 3/28 4.11.2009 - KUTSU - 150 cm (ERJ) - 1/28 4.11.2009 - KUTSU - 150 cm (ERJ) - 3/30 4.11.2009 - KUTSU - 140 cm (ERJ) - 4/30 2.11.2009 - KUTSU - 150 cm (ERJ) - 1/28 2.11.2009 - KUTSU - 150 cm (ERJ) - 2/30 2.11.2009 - KUTSU - 140 cm (ERJ) - 2/30 17.10.2009 - KUTSU - 140 cm (ERJ) - 1/100 9.10.2009 - KUTSU - 150 cm (ERJ) - 2/30 7.10.2009 - KUTSU - 150 cm (ERJ) - 1/30 6.10.2009 - KUTSU - 150 cm (ERJ) - 1/30

26.9.2009 - KUTSU - 140 cm (ERJ) - 3/50 13.9.2009 - KUTSU - 120 cm (ERJ) - 4/50 3.9.2009 - KUTSU - 130 cm (ERJ) - 8/100 1.9.2009 - KUTSU - 150 cm (ERJ) - 3/100 1.9.2009 - KUTSU - 130 cm (ERJ) - 1/100 23.7.2009 - KUTSU - 150 cm (ERJ) - 4/32 21.7.2009 - KUTSU - 130 cm (ERJ) - 1/28 20.7.2009 - KUTSU - 150 cm (ERJ) - 2/34 12.7.2009 - KUTSU - 150 cm (ERJ) - 1/30 6.7.2009 - KUTSU - 120 cm (ERJ) - 2/69 10.6.2009 - KUTSU - 140 cm (ERJ) - 2/26 16.5.2009 - KUTSU - 100 cm (ERJ) - 4/24 16.5.2009 - KUTSU - 130 cm (ERJ) - 5/26 7.4.2009 - KUTSU - 150 cm (ERJ) - 5/35 5.4.2009 - KUTSU - 150 cm (ERJ) - 3/35 4.4.2009 - KUTSU - 150 cm (ERJ) - 4/35 2.4.2009 - KUTSU - 150 cm (ERJ) - 3/35 25.3.2009 - KUTSU - 140 cm (ERJ) - 1/52 26.1.2009 - KUTSU - 150 cm (ERJ) - 5/60 24.1.2009 - KUTSU - 130 cm (ERJ) - 2/26 24.1.2009 - KUTSU - 140 cm (ERJ) - 4/50 23.1.2009 - KUTSU - 140 cm (ERJ) - 3/50 21.1.2009 - KUTSU - 140 cm (ERJ) - 6/38

20.1.2009 - KUTSU - 150 cm (ERJ) - 3/60 19.1.2009 - KUTSU - 120 cm (ERJ) - 1/60 18.1.2009 - KUTSU - 120 cm (ERJ) - 1/60 10.1.2009 - KUTSU - 150 cm (ERJ) - 3/27 8.1.2009 - KUTSU - 130 cm (ERJ) - 4/29 25.12.2008 - KUTSU - 140 cm (ERJ) - 6/45 23.12.2008 - KUTSU - 120 cm (ERJ) - 2/86 22.12.2008 - KUTSU - 150 cm (ERJ) - 6/63 22.12.2008 - KUTSU - 130 cm (ERJ) - 8/83 7.12.2008 - KUTSU - 120 cm (ERJ) - 1/56 2.12.2008 - KUTSU - 140 cm (ERJ) - 2/44 1.12.2008 - KUTSU - 130 cm (ERJ) - 3/54 1.12.2008 - KUTSU - 100 cm (ERJ) - 1/79 24.11.2008 - KUTSU - 150 cm (ERJ) - 2/40 17.11.2008 - KUTSU - 140 cm (ERJ) - 2/38 17.11.2008 - KUTSU - 120 cm (ERJ) - 3/87 17.11.2008 - KUTSU - 150 cm (ERJ) - 3/16 17.11.2008 - KUTSU - 140 cm (ERJ) - 3/18 15.11.2008 - KUTSU - 150 cm (ERJ) - 4/16 15.11.2008 - KUTSU - 140 cm (ERJ) - 3/18 13.11.2008 - KUTSU - 150 cm (ERJ) - 2/16 13.11.2008 - KUTSU - 140 cm (ERJ) - 4/18

Jälkeläiset

t. Gaelle Belv - ast. 16.1.2010 - synt. 1.3.2010 - e. Anafrid BE
o. Gales BE - ast. 15.10.2009 - synt. 28.11.2009 - e. Silke von Hildegard
t. Getha Belv - ast. 10.19.2009 - synt. 23.11.2009 - e. Svanhild Libertina
t. Gardis BE
t. Goldy BE - ast. 20.1.2009 - synt. 18.2.2009 - e. Silke von Hildegard

Laatuarvostelu

III-palkinto (Blackstockin estehevosten laatuarvostelu)
luokassa 2 - vuotias 27. - 28.9.2008
rakenne 6,8 + irtohypytys 5,4 + sukutaulu 9
YHTEENSÄ: 21,2 pistettä = III -palkinto

Valmennukset

Estevalmennus - aiheena korkeat pystyesteet

Waldo lämpesi mukavasti, ja kulki koko ajan hyvin kuolaimella. Ori kuitenkin vähän hidasteli, eivätkä eteenpäinajavat apusi oikein toimineet. Kunnon muistutuksen jälkeen Waldo kuitenkin vähän raippani, ja päästiin itse asiaan. Aluksi aloitimme ihan matalilla lämmittelyesteillä, kuuttakymmentä ja kahdeksaakymmentä senttiä. Ori hyppäsi hyvin, kaari pysyi hyvänä ja hypyt olivat lennokkaita. Metrikin sujui ongelmitta, samoin 120, 130, 140 ja 150 senttisetkin, vaikka viimeisissä ori joutui jo todella työskentelemään. Waldo kuitenkin keskittyi hyvin hyppyihin, ja suoritti lähes kaikki puhtaasti.
Korotin sitten yhden esteen 155 senttiin. Ori ei epäröinyt, ja hyppäsi puhtaasti monta kertaa. Koska orilla riitti energiaa, nostin vielä sataankuuteenkymmeneenkin. Waldo lähestyi estettä keskittyneesti, ja ponnisti hyvin, päästen juuri ja juuri esteen yli. Myötäsit hyvin hyppyyn, etkä ollut selässä orin liikkeitten tiellä. Sen muutaman kerran puhtaasti päästyänne oli hyvä lopettaa. Orilla voisi olla kapasiteettia isompiinkin esteisiin, kunhan treeniä olisi tarpeeksi.
valmentajana oli Hrönnfani

Estevalmennus

Aloitimme irtojuoksutuksella, jotta saisimme hiukan varmuutta hevoseen ja sen rentoutumaan. Waldo oli ensiksi hieman varautunut ja jännittynyt, sen huomasi jäykistä raviaskeleista. Ori kiersi kaiken maneesista löytyvän pöhisten ja jäykästi hypähdellen. Hetken kuluttua Waldo alkoi tutkia pelottavia asioita ja huomasi, ettei ole mitään vaarallista. Siitähän se riemu repesi, ori ryntäili riemusta ympäri maneesia ja hypähteli leikkisästi. Rakensin hypytyskujan ja Waldo hyppäsi hyvin rohkean näköisenä esteet ja näkyi olevan ylpeä ylittäessään esteet puhtaasti muutamaan kertaan. Satuloidessasi oritta laitoin muurin ja vesiesteen, sekä pystysarjan maneesiin. Toivoin orin olevan hiukan rennompi ja olikin se. Valkoinen hevonen käveli ylvään näköisenä uraa pitkin ja keveästi loikkasi rentoon raviin. En pyytänyt teiltä mitään erikoisempaa, perus verryttelyn vain, koska periaatteessahan Waldo oli jo lämmitelty.

Waldo ylsi jopa hienoihin laukanvaihtoihin, se uhkui energiaa, rohkeutta ja ylpeyttä. Erikoisemmat esteetkään eivät tällä kertaa saaneet havahtumaan tätä oritta. Muuri meni aivan helposti täydessä 150cm korkeudessaan puhtaasti, tässä vaiheessa ori vain loikkasi yli ja säilytti rytmin, mutta vaihtaessasi muurin jälkeen pystysarjalle ori alkoi vetämään älyttömällä vauhdilla, eikä enää keskittynyt lainkaan jalkoihinsa. Tässä kohtaa saatiin harjoitella, ennen kuin puomit pysyivät paikoillaan. Vesiesteellä ori muisti taas kuunnella ja hyppäsi hyvin. On syytä olla ylpeä noista suorituksista. Loppuverryttely tehtiin ulkona raikkaassa lumisateessa viltti lautasten päällä. Keskustelimme ratsastuksestasi ja päätimme vielä tallissa hieroa orilta jännitykset ja maitohapot pois. Ori todellakin nautti hieronnasta ja venyttelystä. Alahuuli lörpötti ja Waldo nukkui tyytyväisen näköisenä. Saimme paljon aikaan tällä hoitotoimenpiteellä.

Oritta täytyy muistaa hieroa säännöllisesti. Siihen täytyy luottaa ja sille täytyy välittää luottamusta juttelemalla rauhoittavasti ja näyttämällä, ettei sillä ole mitään pelättävää.
valmentajana oli Laura P

Estevalmennus
Waldo olikin oikea aikapommi. Heti alkukäynneistä lähtien se höselsi eteenpäin mahdollisimman nopeasti ja aivan sen näköisenä, että se ryöstää millä hetkellä hyvänsä. Vaistomaisesti Viivuskakin jäykistyi selässä. Sempä takia alkukäyntien aikana pidimmekin oikein kunnon ratsastajan jumpan. Pyöriteltiin olkapäitä, nilkkoja, polvia. Venyteltiin selästä käsin ym. Muistutin Viivuskaa olemaan rentona, niin Waldonkin on helpompi rentoutua. Kohta kehotin kokoamaan ohjat ja aloittamaan käyntityöskentelyn volteilla, pysähdyksillä ja peruutuksilla. Waldo höselsi yhä aivan mahdottomasti eikä olisi tahtonut ollenkaan keskittyä. Muistutin puolipidätteistä ja kehotin ratsastamaan avut kunnolla läpi. Viivuska teki työtä käskettyä ja pian Waldo alkoi kuin alkoikin rauhoittua. Kun käynti oli verrytelty huolellisesti molempiin suuntiin, kehotin nostamaan kevyen ravin. Kehotin tekemään erittäin paljon voltteja, kiemurauria, suunnanvaihdoksia ja siirtymisiä. Jotta esterata menee hyvin, täytyy myös hevonen saada hyvin avuille heti alkuverryttelyistä lähtien. Waldo oli yhä aivan liian reipas, mutta rento. Hetken ravailtuanne laitoin toiseen päätyyn pääty-ympyrälle kolme ravipuomia ja toiselle pitkälle sivulle viisi ravipuomia. Niitä saitte sitten ylittää oman halun mukaan. Puomit sujuivat tieltä loistavasti, joten vaikeutin tehtävää. Ympyrällä olevien puomien välejä muutin lyhyemmäksi niin, että ravia täytyy lyhentää jos aikoo päästä hienosti puomeista yli. Pitkällä sivulla olevien puomien välejä taas pidensin niin, että ravia täytyy pidentää. Ympyrällä olevat puomit aiheuttivat teille selvästi ongelmia, Waldo kun olisi jälleen vain halunnut mennä niiden yli mahdollisimman lujaa. Rauhallisella ja napakalla asenteella Viivuska sai orin kuitenkin pian toimimaan. Pitkällä sivulla olevat puomit sen sijaan eivät aiheuttaneet juurikaan ongelmia. Siirryimme toiselle pääty-ympyrälle, sille, missä ei ollut puomeja. Kehotin nostamaan laukan. Fiksasimme ensin laukan temmon sopivaksi, ja siinä menikin jonkin aika. Waldo innostui aivan järjettömästi ja olisi halunnut vain kaahottaa mahdollisimman lujaa. Viivuska sai tehdä kovasti töitä saadakseen laukan rauhalliseksi. Lopulta se kuitenkin onnistui. Kehotin teitä tekemään ympyrällä ravi-laukka siirtymisiä sekä pienentämään ja suurentamaan ympyrää. Muista asettaa huolellisesti, ratsasta sisäpohje paremmin läpi! Kun laukka oli rentoa ja vetreää molempiin suuntiin, muutin toisella ympyrällä ja pitkällä sivulla olevien puomien välit Waldon laukalle sopiviksi. Tulitte puomit pariin kertaan vielä molempiin suuntiin ennenkuin saitte levähdystauon käynnissä. Levähdystaukonne aikana kokosin teille pienen esteradan. Toiselle pitkälle sivulle kohosi kolmoissarja, jonka ensimmäinen osa oli 40cm korkea ristikko, toinen osa 50cm korkea pysty ja kolmas osa 60cm korkea okseri. Muualle kentälle hyppyjärjestyksessä kohosivat seuraavat esteet: vesieste 50cm, muuri 60cm ja trippeli 60cm. Laskin aluksi kolmoissarjan kakkos ja kolmos osan alas ja saitte tulla ensimmäistä pystyä yksittäisenä esteenä verryttelyssä. Pari ensimmäistä verryttelyestettä sujui hyvin, joten päästin teidät hyppäämään rataa. Rata meni oikein hienosti. Waldon hyppytyyli on erittäin näyttävä ja se hyppää järjettömällä ilmavaralla. Pidä ori kuitenkin enemmän käden ja pohkeen välissä, katso, että se on koko ajan sinun hallinnassasi ja noudattaa myös pidätteitäsi heti. Korotin esteitä seuraavasti: kolmoissarjan eka osa pystyksi ja 60cm, toka osa 80cm ja kolmas osa (okseri) 100cm, vesieste 80cm, muuri 70cm ja trippeli 80cm. Tällä kertaa rata vaati selvästi enemmän keskittymistä. Rata sujui kuitenkin hienosti, joskin minua häiritsi yhä se, että Waldo ei selvästikään ollut täysin hallinnassasi. Korotin rataa 110-130cm korkeuteen. Trippeli oli ainoa 130cm este, muut 110-120cm. Waldo kaahotti radan aivan liian lujaa ja tällä kertaa vauhti kostautui. Rata meni vähän niin ja näin, kaksi puomia kolahti alas ja meno näytti erittäin hallitsemattomalta ja suoraan sanottuna pelottavalta. Otit laukkaa ympyrällä pari kierrosta, varmistit että Waldo on jälleen hallinnassasi. Ja eikun uusi yritys! Tällä kertaa sujui erittäin hienosti. Loppuverryttelyissä harjoittelimme vielä siirtymisiä. Siirtymisissä ongelmakohtana oli selkeästi se, että ne eivät olleet pehmeitä vaan töksähtäviä. Muista valmistella apusi paremmin ja käytä runsaasti puolipidätteitä, eiköhän se siitä lähde sujumaan!
valmentajana oli Jenna S.

Tekijänoikeudet

Layout © Viivuska
Kaikki tekstit © Viivuska
Hevosen kuvat © Viivuska, kolme viimeistä kuvaaja ei halua nimeään mainittavan

Tämä hevonen on virtuaalihevonen, tätä hevosta ei siis ole oikeasta olemassa.